haaveilua

Kirjanpitäjän mukaan viimeisin teksti tuli julki tältä taholta Joulun 2008 kynnyksellä.
Siispä on vihdoin aika järkyttää blogimme stabiilia ilmapiiriä meikäläisenkin sepustuksella.

Kaikenlaista pientä on tullut touhuttua sitten viime kerran. Rohkaisimme puolison kanssa lopulta mielemme ja päivitimme asumismuodon kerrostalo-osakkeesta omakotiasumukseen. Välissä muutaman kuukauden tuumailu ja n. 8kk enempi vähempi armotonta puurtamista.
Lopputuloksen voi itse kukin todeta kun käytte. Tervetuloa.

Asiaan...

Kaiken sen lapioinnin, kanniskelun, kärräyksen, vasaranheilutuksen, sahauksen, mittailun ja manailun keskellä siinsi tulevaisuudessa haaveena näky että jonain iltana ei ensimmäisenä leipätyön jälkeen kiskota haalareita ylle ja riennetä makkarakaupan kautta raksalle - vaan napataan kitaralaukku kainaloon ja suunnataan kohti, omalla tavallaan, kotoisaa jälkiteollista harrastetilaamme.

Haave toteutui viimein, mutta ontuen. Soittoniekan sormet tihkui verta jo alkumetreillä ja koko poppoo oli lievähkön hämmennyksen vallassa kun yhtäkkiä pitkän tauon jälkeen porukalla soviteltiin soittopelejä näppeihin.
Loppuillasta tuli kuuluville jo lähes tunnistettavaa tuotosta ja kotiin ajellessa oli - pitkästä aikaa - vanha tuttu rauhallinen olotila kun tuulilasin takana tuikki tähdet ja korvat vinkuivat hiljakseen aamun pikkutunneille saakka.

Tästä on hyvä jatkaa...

B-)

JK. Ja Pekan splash kuulosti näin asiaa tuntemattoman korvin ihan splashilta.