Urakointia

Soittokämpän historian ensimmäinen laajennus etenee. Uusi "tarkkaamon puoli" alkaa valmistua, näköyhteys soittopuolelle on jo saatu. Virittelin kattoon mökin (tm) vanhat halogeeni -spotit. Samalla pesimme ikkunat ja tulppasimme toisen ikkunakompleksin vanerilevyllä.

Porasimme myös seinään -kuvassakin näkyvän- reiän, josta on tarkoitus vetää läpi koko systeemin johtonippu. Pyhä kytkentä odottaa vielä vuoroaan, jos joku vielä muistaa, mitä piti kytkeä ja minne. Jääkaappi on jo valmiudessa. Ostin siihen 10m jatkoroikan ja säästin ehkä tuhansia askeleita jatkossa.

Tuohon ikkunan yläpuolelle tulee iso kello, johon on merkitty kitarasoolojen maksimipituudet. Hätätapauksia varten siinä on suora pakkokytkentä päävirtakatkaisijalle. Soiton kannalta puuttuu enää siis pientä hienosäätöä ja kamojen kasaus. Avajaisia on jo syytä alkaa suunnittelemaan, ainakin roudarit kutsutaan paikalle. Ja jos saamme sen peilipallon mahtumaan postiluukusta, myös vaimoväki voisi tulla ihastelemaan uutta sisustusta.

-Pekka-

naulan kantaan

Timpurin työsuorite havaittiin suoritetuksi toivotun ajankohdan mukaisesti. Pekka kävi jo pari päivää ennen määräpäivää toteamassa uudistuksen jonka toteutus ei täysin vastannut toiveita mutta odotuksia kylläkin. Jäi sentään entisenlainen pikku räppänä aukoksi ulkomaailmaan.
Seuraava etappi osoittautui haastavammaksi kuin ennalta oletettiin.
Eilen pakkasin auton perään mankan, vasaran, siklin, kuumailmapuhaltimen ja muutaman ruuvarin. Kämpällä oli tarkoituksena purkaa näkysälle akusto- ja vanerilevyviritelmien alta tarkkaamovaraston ikkuna ja poistaa sitä peittävä epämääräinen muovikalvo.
Akustolevyjen purku oli olemassaolevalla kalustolla vielä toteutettava toimenpide mutta projekti tyssäsi vanerilevyn kanssa - kirjaimellisesti - seinään. Muinoin oli joku tehnyt asennusta huolella ja käyttänyt puolisen kiloa kaiketi 4" nauloja, jotka oli lyöty niin syvään kuin karmiin ja vaneriin painuu.

Tänään palaan rikospaikalle järeämmin eväin (tosin edelleen ilman olutta)...

Petteri